Jouluyön taika

Jouluyön hiljainen huntu
Peittää maailman taiallaan
Ilmassa odotuksen tuntu

Luonto hetkeksi seisahtunut
Taivaalla tuikkivat tähdet
Horisontissa himmeä utu

Pihan kynttilöiden loisteessa
Yö väreilee taianomaisesti
Pienten jääkiteiden hohteessa

Author's note

Runollinen Facebook-päivitys jouluyöltä muutaman vuoden takaa: "saunan jälkeen olo raikas. taivas on osin tähtikirkas, horisontissa pieni utu. ilta väreilee taianomaisesti pienten jääkiteiden hohtaessa pihavalojen loisteessa" jalostui joulurunoksi.

Lue koko tarina / Read the whole story »

Aurinko

Aurinko lempeänä ihollani
Ilmassa kukkien keveä tuoksu
Kimalainen mesimaljan äärellä
Ei tuulenvirettäkään lehvillä kun käyn 
Metsäpolkua pitkin

Aurinko kuumana kasvoillani
Pilvet kaukana taivaanrannassa
Pääskysen kirkaisu taivaankaarella
Lämmin vesi hyväilee ihoani kun kellun 
Tyynen järven pinnalla

Aurinko hehkuvana taivaanrannassa
Metsänreuna purppuraisena hehkuva
Telkän sukellus auringonsillan alla
Pilvenreunat hohtavat kultaisina kun istun
Ilta-auringon loisteessa

Author's note
Oli Eino Leinon, sekä suven ja runon päivä. Isälläni on yleensä ollut tapana lähettää minulle silloin runo. Huomasin päivän ensin ja kirjailin ensimmäisen säkeen isälleni tekstiviestinä koiralenkillä. Loppu syntyi iltasella paljussa.

Lue koko tarina / Read the whole story »

Kuoleman kutsu

Usva ympärilläni
Tykkien jyske korvissani
Makaan kivisellä tantereella
Odotan osumaa, odotan kuolemaa

En pelkää kuolemaa
Sen kutsu soi sisälläni
Seireenin laulun tavoin
Luvaten vapautta elämästä
Ahdistuksesta, huolista, suorittamisesta

Usva hälvenee
Tykkien jylinä taukoaa
Aurinko koskettaa kasvojani
Sen säde ojentuu kuin käsi
Luvaten toivoa ja rakkautta

Tartun ojennettuu käteen
Nousen kovalta vuoteeltani
Näen elämän ympärilläni
Kuoleman kutsu kaikkoaa

Author's note
Elämä on kamppailua. Joskus se väsyttää.

Lue koko tarina / Read the whole story »