14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38

torstai 7. lokakuuta 2021

Lord of the Crows

The old man sat on the bench in the park. Just like he sat every day, at the same time. His carefully trimmed beard had turned silver more than a decade ago, his bald head was protected by a cap. His impeccable clothes were pressed and clean, his loafers newly shined. He had an opened bottle of Coke Zero on the bench next to him, as he meticulously unwrapped a cigar, inspected it, inahled, and lit it as he slowly exhaled the crisp autumn air before taking the first drag of his cigar.The man crossed...
Lue koko tarina / Read the whole story »

keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Jouluyön taika

Jouluyön hiljainen huntu Peittää maailman taiallaan Ilmassa odotuksen tuntu Luonto hetkeksi seisahtunut Taivaalla tuikkivat tähdet Horisontissa himmeä utu Pihan kynttilöiden loisteessa Yö väreilee taianomaisesti Pienten jääkiteiden hohteessa Author's note Runollinen Facebook-päivitys jouluyöltä muutaman vuoden takaa: "saunan jälkeen olo raikas. taivas on osin tähtikirkas, horisontissa pieni utu. ilta väreilee taianomaisesti pienten jääkiteiden hohtaessa pihavalojen loisteessa" jalostui jo...
Lue koko tarina / Read the whole story »

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Aurinko

Aurinko lempeänä ihollani Ilmassa kukkien keveä tuoksu Kimalainen mesimaljan äärellä Ei tuulenvirettäkään lehvillä kun käyn  Metsäpolkua pitkin Aurinko kuumana kasvoillani Pilvet kaukana taivaanrannassa Pääskysen kirkaisu taivaankaarella Lämmin vesi hyväilee ihoani kun kellun  Tyynen järven pinnalla Aurinko hehkuvana taivaanrannassa Metsänreuna purppuraisena hehkuva Telkän sukellus auringonsillan alla Pilvenreunat hohtavat kultaisina kun istun Ilta-auringon loisteessa Author's note Oli...
Lue koko tarina / Read the whole story »

perjantai 22. helmikuuta 2019

Kuoleman kutsu

Usva ympärilläni Tykkien jyske korvissani Makaan kivisellä tantereella Odotan osumaa, odotan kuolemaa En pelkää kuolemaa Sen kutsu soi sisälläni Seireenin laulun tavoin Luvaten vapautta elämästä Ahdistuksesta, huolista, suorittamisesta Usva hälvenee Tykkien jylinä taukoaa Aurinko koskettaa kasvojani Sen säde ojentuu kuin käsi Luvaten toivoa ja rakkautta Tartun ojennettuu käteen Nousen kovalta vuoteeltani Näen elämän ympärilläni Kuoleman kutsu kaikkoaa Author's note Elämä on kamppailua. Joskus...
Lue koko tarina / Read the whole story »

maanantai 3. joulukuuta 2018

Kuura

Kuura tuijotti masentuneena todistustaan. Viimeisen vuoden aikana numerot olivat lähes järkiään pudonneet seiskaan. Kymppejä ja ysejä komeili enää muutaman lempiaineen vieressä. Matikka, englanti ja historia olivat ainoat aineet, jotka eivät olleet kärsineet jo yli vuoden jatkuneesta masennuksesta. Kuura ei vain jaksanut keskittyä. Ei jaksanut opiskella. Hyvä kun jaksoi päivästä toiseen nousta sängystä ja raahautua kouluun. Eikä aina jaksanutkaan. Numeroita enemmän Kuuraa kuitenkin häiritsi nimi...
Lue koko tarina / Read the whole story »

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Sateenkaarisilta

Jos elämä olisi kuin sateenkaarisilta Nousisin maan tomusta liukastelisin väreissä kiivetessäni kohti sateenkaaren korkeuksia Jos elämä olisi kuin sateenkaarisilta Saavuttaisin sillan huipun Kauhoisin vettä janooni Sateen ropistessa auringon paisteessa Jos elämä olisi kuin sateenkaarisilta Laskisin alas siltaa Vauhdin huumatessa mieleni Sotkeutuisin elämän väreihin Jos elämä olisi kuin sateenkaarisilta Olisi kuolema kuin ruukullinen kultaa Sateenkaaren päässä Täysillä eletyn elämän lopussa. Author's...
Lue koko tarina / Read the whole story »

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Oliivipuun katveessa

Marion istui kivetyllä patiollaan lepotuolissa selaillen hajamielisesti aikakauslehteä, jonka oli napannut mukaansa, kun hän kuukautta aiemmin oli pakannut laukkunsa ja lähtenyt. Sen piti olla matkalukemista, mutta eihän hän ollut malttanut sitä edes avata matkalla. Ei lennolla, ei katamaraanissa. Hänen mielensä oli myllertänyt aivan liikaa. Eihän hän oikeastaan edes ollut mikään aikakauslehtien lukija, mutta kirjaan olisi ollut vielä vaikeampi keskittyä. Aurinko paahtoi kuumasti vaikka oli...
Lue koko tarina / Read the whole story »

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Ensilumi

Hashim katseli ihmeissään ikkunasta ulos. Taivaalta putoili hiljalleen valkoisia hiutaleita, jotka katosivat osuessaan maahan. Hashim ei ollut ennen nähnyt lumisadetta. Hän oli nähnyt kuvia, joissa maa oli valkoinen, mutta ei osannut yhdistää kuvia hiutaleisiin, jotka nyt leijailivat hänen ikkunansa ohitse. Lumoutuneena hän tuijotti ensin yhtä hiutaletta, sitten toista. Ja aina pettymys oli yhtä suuri, kun hiutale katosi saavuttaessaan pihan kivetyksen. Lopulta Hashim päätti mennä kysymään isältään,...
Lue koko tarina / Read the whole story »

maanantai 31. elokuuta 2015

Liian kauhea lausuttavaksi ääneen

Kaikki oli niin hyvin, elämä edessäpäin. Hän oli nuori ja hänen päänsä oli haaveita ja suunnitelmia täynnä. Vastoinkäymisiäkin toki oli, mutta ei se riittänyt masentamaan. Yksinäisyyskin vaivasi, mutta kyllähän sen kanssa eli. Poikaystävä oli kaukana armeijassa, mutta sinnehän saattoi soittaa ja olihan niitä lomia. Kaikesta huolimatta elämä näytti valoisalta, olihan hän optimisti. Sitten se tapahtui. Se kauhea, jonka nimeäkään ei voi mainita. Se painoi alas, likisti alleen. Ei riittänyt enää...
Lue koko tarina / Read the whole story »

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Huvila auringossa

Huvilan valkeat verhot liehuivat repaleisina tuulessa. Kuivuneet lehdet rapisivat jalkojeni alla astellessani rikkoutuneen ikkunan ohi, kulkiessani kohti rantaa. Aurinko kimmelsi meren pinnassa, kevyt tuuli heitti hiukseni kasvoilleni. Kuljin polkua pitkin kohti vanhaa laituria, astelin alas kiviportaita. Istahdin laiturille kuuntelemaan lokkien kirkumista. Kesä oli jo lopuillaan, mutta merivesi...
Lue koko tarina / Read the whole story »